Tietoa maitohappo­bakteereista

Probiootit käytännössä

Johdanto

Meissä ihmisissä on elimistön ulkopuolelta peräisin olevista bakteereista koostuva oma mikrobiyhdyskuntansa, jolla on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisen tärkeä merkitys. Näiden bakteerien määrä on ihmisen elimistön solujen määrää suurempi. Bakteereja on noin satatuhatta miljardia, kun taas soluja on kymmenentuhatta miljardia. Ihmisen ”mikroflooran” koostumus tunnetaan toistaiseksi vain osittain, sillä noin 20–40 prosenttia bakteereista ei ole viljeltävissä, eikä niitä näin ollen myöskään voida tunnistaa1. Vanhuksilla tällaisten bakteereiden osuus on lähes 80 prosenttia2. Vaikka on vielä paljon sellaista, mitä ei tiedetä, mikroflooran keskeinen merkitys ihmisen terveydelle tunnetaan nykyään hyvin. Tietty määrä hyödyllisiä bakteereja on olennaisen tärkeää immuunijärjestelmän tehokkaan toiminnan, allergioiden ehkäisyn, tulehdusten hallinnan, hormonitasapainon sekä yleisen maha-suoliterveyden kannalta.

Sitä mukaa kuin tietämys mikroflooran merkityksestä kasvaa, on yhä ilmeisempää, että probioottivalmisteiden käytöstä voi olla hyötyä tiettyjen sairauksien hoidossa. Tämä onkin todettu useissa huolella suunnitelluissa tutkimuksissa. Tässä tekstissä käydään läpi ihmisen mikroflooran ominaisuuksia ja tehtäviä, probiootteja ja niihin liittyviä tutkimuksia sekä Biomedin probioottivalmisteiden tarjoamia etuja. Lisäksi tarkastellaan kunkin Biomedin valmisteen ominaisuuksia, joiden ansiosta ne soveltuvat kliiniseen käyttöön.

Ihmisen mikrofloora

Lähinnä suolessa, mutta myös iholla, hengitysteissä sekä sukupuolielimissä ja virtsateissä esiintyvä ihmisen mikrofloora on erittäin runsaslukuinen.

Mikroflooran muodostavat lajitja niiden välinen tasapaino vaihtelevat eri paikoissa. Ihon ja limakalvon (mm. suu- ja nenäontelon) bakteereja ovat esimerkiksi streptokokit ja stafylokokit. Emättimen alueella runsaimpana esiintyvä laji on Lactobacillus yhdessä hiivasienten (esim. candida albicans) kanssa. Ruuansulatuskanavan alkupäässä, suuontelosta alkaen, esiintyy runsaasti Lactobacillus-lajeja. Edempänä on lisää lajeja: entero- ja bifidobakteerit sekä Bacteroides-suvun bakteerit. Suuontelossa on kaikkiaan noin 200 eri bakteerilajia, kun taas paksusuolessa niitä on 4–500 3.

Eri lajien levinneisyyteen vaikuttavat mikrobien erilaiset elinympäristöt eli ”ekolokerot” sekä normaali yksilöiden välinen vaihtelu. Mikrobikannan muodostumiseen vaikuttaa elämän alkuvaiheessa äidin bakteerikanta ennen synnytystä ja sen aikana, minkä jälkeen vastasyntyneen ruokinnalla on erittäin suuri merkitys. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ohutsuolen kolonisaatio on hankalampaa, koska suolen sisältö kulkee ohutsuolen läpi suhteellisen nopeasti, bakteerien on päästävä kiinnittymään suolen seinämään ja kiinnityspinta on vain yhden solukerroksen paksuinen. Paksusuolessa taas suolen sisältö etenee verkkaisemmin eikä kiinnittyminen ole välttämätöntä, ja bakteerikerrokset voivat olla jopa 200 solun paksuisia. Muita mikrobiomiin vaikuttavia tekijöitä ovat lääkkeet, erityisesti antibiootit, suolen motiliteetti, eli toimivuus sekä immuunijärjestelmän toiminta.

Bakteerit voivat olla tyypiltään autoktonisia (kykeneviä kolonisoimaan limakalvopintoja adheesiotekijöiden avulla, mukaan luettuna yhteensopivuus isäntäorganismin immunologisen järjestelmän kanssa) tai alloktonisia (lyhytkestoisia). Viimeksi mainittuja esiintyy maha-suolikanavassa vain muutaman päivän ajan kerrallaan, mutta niilläkin voi olla myönteisiä vaikutuksia4. Jotkin lajit kestävät huonosti mahalaukun ja ohutsuolen kautta tapahtuvaa kulkeutumista, kun taas toiset sietävät sitä erittäin hyvin5.

Tärkeimmät bakteerilajit

Lactobacillus on grampositiivisiin fakultatiivisiin anaerobisiin sauvabakteereihin kuuluva laji. Se muodostaa merkittävän osan maitohappobakteerien ryhmästä, joka muuntaa laktoosin ja muut sokerit maitohapoksi. Maitohappo tekee suoliston happamaksi, mikä ehkäisee joidenkin haitallisten bakteerien kasvua. Ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, onko Lactobacillus autoktoninen laji. Tähän ryhmään saattavat kuulua esim. L. acidophilus, L. salivarius, L. gasseri, L. ruminis, L. crispatus ja L. reuteri. Lyhytkestoisia lajeja näyttäisivät olevan mm. L. delbrueckii, L. plantarum, L. casei, L. paracasei ja L. rhamnosus6. Bakteerien kiinnittymismekanismeja ei tunneta kovinkaan hyvin, mutta in vitro -tutkimusten löydösten perusteella niiden taustalla arvellaan olevan proteiini- ja hiilihydraattivälitteinen mekanismi7.

Vaikka Lactobacillus-bakteerien ja isäntänä toimivan ihmisen elimistön välisestä suhteesta ei ole tarkkaa selvyyttä, tiettyjen Lactobacillus-kantojen kliininen teho on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa, kuten seuraavasta käy ilmi.

Bifidobacterium on grampositiivinen, haaroittunut anaerobinen sauvabakteerityyppi. Symbioottisia bifidobakteereja on kaikkialla ruuansulatuskanavassa. Nimi bifido tulee siitä, että bakteerien toinen pää on tyypillisesti kaksihaarainen eli bifurkoitunut. Bifidobakteerit tuottavat sokereiden käymisprosessin tuloksena maitohappoa. Ne kilpailevat tehokkaasti muiden maha-suolikanavan bakteerien kanssa ja muodostavat suuren osan erityisesti paksusuolen bakteerikannasta. Rintamaitoa saavien vauvojen suolistossa ne ovat suurin bakteeriryhmä, kun taas aikuisilla ne ovat kolmanneksi tai neljänneksi suurin ryhmä. Iän myötä bifidobakteerien osuus pienenee edelleen8. Tärkeimpiä Bifidobacteria-lajeja ovat mm. B. animalis subsp. lactis, B. bifidum, B. breve, B. longum, B infantis.

Mikroflooran tehtävät

Suoliston mikroflooralla on keskeinen merkitys terveydelle, erityisesti ravitsemuksen ja aiheenvaihdunnan sekä immuunitoiminnan ja -puolustuksen kannalta.

Mikrofloora:

  • Varmistaa suoliston normaalin toiminnan, mukaan luettuina suolen motileetti, liman eritys ja ravinnon imeytyminen9.
  • Ylläpitää suolen seinämän rakennetta parantamalla liitoskohtien lujuutta10.
  • Ehkäisee patogeenisten bakteerien kasvua säätelemällä suolen pH:ta, ilmentämällä antimikrobitekijöitä, kuten bakteriosiinejä, ja kilpailemalla kiinnityspaikoista musiini/epiteelisolujen pinnalla11.
  • Tuottaa peptidaaseja, mikä johtaa proteiinien, kuten kaseiinin ja gluteenin, hajoamiseen, sekä sulattaa laktoosia ja muita hiilihydraatteja12.
  • Ehkäisee tulehdusta aiheuttavien sytokiinien tuotantoa13.
  • Stimuloi, tasapainottaa ja tukee immuunijärjestelmän kypsymistä, sIgA:n tuotannon edistäminen mukaan luettuna14.
  • Dekonjugoi ja erittää sappihappoja ja kolesterolia15.
  • Syntetisoi B- ja K-vitamiineja, lyhytketjuisia rasvahappoja ja kierrättää aminohappoja16.

 

Probiootit hoitokäytössä

ruoansulatus.fi-katsaus-historiaan-valmis-webKun siis terve bakteerifloora on suoliston toiminnan kannalta keskeisen tärkeä ja sillä on todistettavia terveysvaikutuksia, voidaan myös olettaa, että oikeanlaisten bakteerien lisääminen ravintoon saattaisi olla hyödyllistä. Näitä bakteereja kutsutaan probiooteiksi. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan probiootit ovat

”eläviä organismeja, joilla on riittävinä annoksia annettuna terveyttä edistävä vaikutus elimistössä17”.

Bakteerilajien moninaisuuden ja lukuisien niiden kestävyyteen vaikuttavien seikkojen takia kaikki probioottituotteet eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Haasteena onkin löytää ne, jotka todella tehoavat.

Seuraavassa tarkastellaan tehokkaiden probioottituotteiden keskeisiä ominaisuuksia sekä joitakin yleisimpiä aiheeseen liittyviä uskomuksia.

Tehokkaiden probioottien ominaisuuksia

  • Koska probioottibakteereilla on erilaisia ominaisuuksia, on tärkeää valita tuote, jossa on käytetty kantoja, joiden ominaisuudet tunnetaan hyvin. Näin voidaan varmistaa, että bakteerit on tunnistettu oikein ja ne ovat tutkitusti turvallisia.
  • Mitä se oikeastaan sisältää? Oikea kannan määritys on keskeisen tärkeää hyötyvaikutuksia koskevan tutkimuksen validiteetin suhteen. Tuoreen EU:n alueella toteutetun tutkimuksen mukaan valmistajat olivat määrittäneet 28 prosenttia probioottikannoista väärin18, joten puutteelliset kantaa koskevat merkinnät ovat todellinen ongelma.
  • Ei-ihmisperäisiä bakteerikantoja tai hiivoja tulee välttää. Ne ovat lähtökohtaisesti haitallisia, ja voivat olla vaarallisia immuunivajeesta kärsivillä henkilöillä käytettynä. Bacillus subtilis -bakteremiaa ja sappitietulehdusta on raportoitu kolmessa artikkelissa19, 20, 21. Myös maaperäiset organismit ovat sinnikkäitä ja vaikeita hävittää, eikä niiden pitkän aikavälin turvallisuudesta ole näyttöä. Tähän mennessä on kuvattu useita Saccharomyces boulardii -fungemiatapauksia, myös tässä tutkimuksessa 22. S. boulardii-kannan käytön yhteydessä raportoidut myönteiset vaikutukset ovat ilmeisesti myös vähemmän yleisiä, eikä hyödyllisestä vaikutuksesta immuniteettiin ole juurikaan näyttöä. Vastaavia myönteisiä vaikutuksia saadaan usein tietyillä ihmisperäisillä probioottikannoilla.
  • Usean bakteerikannan käyttö: Vaikka ihmisen ulosteesta voidaan eristää satoja eri bakteerilajeja, se ei tarkoita, että usean eri bakteerilajin käytöllä olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia. Jos harkitsee käyttävänsä tuotetta, joka sisältää useita bakteerikantoja, on syytä varmistaa, että bakteerit on asianmukaisesti tunnistettu, että ne ovat turvallisia ja ihmisperäisiä ja että juuri kyseisellä yhdistelmällä tiedetään olevan hyötyvaikutus ihmisen suolessa. Lisäksi on vaarana, että käytettäessä useampia kantoja sisältäviä tuotteita, joiden vaikutusta ei ole todennettu, bakteerit voivatkin olla toistensa vastavaikuttajia, jolloin ne muuttavat suolen bakteeriflooraa epätoivotulla tavalla. Tiivistetysti voidaan todeta, että usean kannan käyttö on turhaa, jos sitä tukeva kliininen näyttö puuttuu.
  • Turvallisuus Lactobacilli- ja Bifidobacteria-lajeilla on ihmisillä käytettynä lähes moitteeton turvallisuushistoria, eivätkä ne aiheuta ylikorostuneita Th1- tai Th2-immuunivasteita23. Lactobacilli- ja Bifidobacteria-kantojen kymmeniä vuosia kestäneen käyttöhistorian aikana ei ole todettu lainkaan patogeenisia tapauksia edes vastasyntyneillä, kun päivittäinen bakteeriannos on 1–10 000 miljardia24.
  • Stabiliteetti: On syytä varmistaa, että käytettävä probiootti sisältää päällysmerkinnän mukaisen annoksen myös säilyvyysajan lopussa. Hyvät probiootit edellyttävät säilytystä jääkaappilämpötilassa toimintakykynsä säilyttääkseen. Jos tuotteessa mainitaan, ettei jääkappisäilytys ole tarpeen, merkinnän mukaista voimakkuutta on joko alennettu, jotta tuote säilyisi korkeammassa lämpötilassa (jolloin tuotteen teho on siis heikompi kuin se voisi olla), tai tuotteen tehoa ei voida taata koko säilyvyysajan. ”Aktivoidussa nestemäisessä muodossa” olevia probiootteja tulee välttää, sillä ne ovat epävakaampia ja herkemmin hajoavia. Pakastekuivattujen probioottien säilyvyys on huomattavasti parempi.
  • Prebiootit: Monissa tutkimuksissa on osoitettu prebioottien hyötyvaikutukset suolen hyvien bakteerien kannalta. Prebioottien, kuten FOS:n, käyttö lisää hyvien bakteerien määrää ja voi merkittävästi vahvistaa probiootin tehoa. Sekä prebiootteja että probiootteja sisältävien ”symbioottisten” tuotteiden käyttö on sen takia suositeltavaa. Väite, jonka mukaan jotkin FOS-prebiootit ruokkisivat haitallisia bakteereja, ei pidä paikkaansa, sillä kaikki tieteelliset tutkimukset osoittavat FOS-prebioottien vaikuttavan lähes yksinomaan probioottien määrää lisäävästi, ja ne myös vähentävät potentiaalisten patogeenien, kuten Candida albicansin, e-colin, clostridiumin ja klebsiellan, määrää tai ainakin ehkäisevät niiden lisääntymistä25, 26, 27.
  • Hyvä kliininen teho: Viimeisimpänä ja tärkeimpänä, onko yhdistelmävalmisteita tutkittu ja ovatko tutkimukset luotettavia? Monet probioottivalmistajat esittävät tutkimustuloksia tuotteidensa tueksi, mutta tutkimusten laatu on joissakin tapauksissa puutteellinen. Lukuisista valmisteista väitetään olevan hyötyä ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) kaltaisten sairauksien hoidossa, mutta tuloksia tarkasteltaessa käy ilmi, että tutkimukset on usein tehty hyvin pienillä ryhmillä tai että tutkimuksessa esitetyt tulokset edellyttävät valmisteen pitkäaikaista käyttöä, joka tulee hyvin kalliiksi.

”Varmista, että käyttämäsi probiootin ominaisuudet tunnetaan hyvin ja että kyseessä on ihmisperäinen, turvallinen, stabiili, voimakastehoinen ja kliinisesti tehokas valmiste.”

Seuraavaksi käsitellään tuoreimpia ja merkittävimpiä probioottitutkimuksia, joista on hyvä olla selvillä käytännön hoitotyön kannalta…

Yhteenveto tuoreimmista ja käyttökelpoisimmista probioottitutkimuksista

Antibiootit

On paljon tutkimustietoa, jonka mukaan lyhytkestoinen antibioottien käyttö voi häiritä isännän ja normaalin mikroflooran välistä ekologista tasapainoa28, mutta viimeisimmän tiedon mukaan näyttäisi myös siltä, että tämä haitallinen vaikutus säilyy pitkään29.

Liiallisen antibioottien käytön seurauksena voi olla patogeeninen kolonisaatio30, hyödyllisten kantojen määrän väheneminen ja antibioottiresistenttien kantojen määrän kasvu31, jolloin antibiootit eivät enää tehoa silloin kun niitä todella tarvitaan.

Bakteerikannan muutoksiin liittyy yleisesti myös antibioottien aiheuttama ripuli. Vuonna 2012 toteutettu meta-analyysi osoitti, että probiootit ovat tehokas hoito- ja ehkäisykeino antibioottien aiheuttamaan ripuliin. Tulokset perustuivat 11 811 potilaan yhdistettyihin tietoihin, jotka olivat peräisin kaikkiaan 53 satunnaistetusta, kontrolloidusta tutkimuksesta32.

Probiootit ja antibiootit

Biomedin probioottivalmisteita on tutkittu laajasti useissa hyvin suunnitelluissa ja paljon näkyvyyttä saaneissa kliinisissä tutkimuksissa, joissa niistä on todettu olevan hyötyä joidenkin antibioottien kielteisten vaikutusten hoidossa.

Antibioottihoitotutkimus33

Biomedin LAB4-probioottien käyttö auttoi ylläpitämään suolen mikroflooran tasapainoa 7 päivää kestäneen antibioottihoidon aikana ja vähensi Coliform-, Enterococci- ja Staphylococcus aureus -bakteerien liikakasvua. Biomedin LAB4-probioottien käyttö auttoi ylläpitämään suolen mikroflooran tasapainoa 7 päivää kestäneen antibioottihoidon aikana ja vähensi Coliform-, Enterococci- ja Staphylococcus aureus -bakteerien liikakasvua.

Antibioottiresistenssi34

Tutkimuksen 21 päivän aikana 155 potilasta totesi, että päivittäinen LAB4:n käyttö vähensi merkittävästi antibioottiresistenttien kantojen ilmaantuvuutta ja kokonaismäärää antibioottihoidon jälkeen (> 70 %) sekä ehkäisi Candida albicansin liikakasvua.

ruoansulatus.fi-antibioottiresistenssi-valmis-web

Clostridium difficile35

LAB4-probiootin käyttö 20 päivän ajan vähensi merkittävästi C. difficileen liittyvää ripulia lumehoitoon verrattuna 138 potilaaseen, jotka tarvitsivat antibioottihoitoa C. difficilen takia.

ruoansulatus.fi-clostridium-difficile-valmis-web

Probioottien antibioottiset vaikutukset

Lactobacillus- ja Bifido-bakteerien antibioottivaikutuksia aliarvioidaan usein. Monissa tutkimuksissa on osoitettu niiden antimikrobiset vaikutukset patogeenisia organismeja, kuten C. difficileä36, 37, E. colia38 ja H. pyloria39 kohtaan, ensisijaisesti maitohapon sekä bakteriosiineiksi kutsuttujen yhdisteiden avulla.

Immuniteetti ja suoliston eheys

Hakansson (2011)40 analysoi laajassa tutkimuskatsauksessa probioottien immuunipuolustusta parantavia vaikutuksia koskevaa runsasta tutkimustietoa. Katsauksessa oli mukana tutkimus, jossa 40:n Lactobacillus salivarius -bakteeria saaneen tutkittavan veressä oli enemmän aktiivisia luonnollisia tappajasoluja, monosyyttejä ja immunoglobuliineja41 lumelääkkeeseen verrattuna.
Epäspesifisten ja spesifisten immuunipuolustusta vahvistavien vaikutusten lisäksi probioottien on myös osoitettu moduloivan suolen limakalvosolujen välisten liitosten eheyttä, ei vain terveillä aikuisilla42vaan myös urheilijoilla erittäin raskaan urheilusuorituksen jälkeen43. Tästä aiheutuva estetoiminnan parantuminen voi osittain selittää merkittävän laskun tulehdusmerkkiaineiden, kuten TNF-a:n ja IL-6:n, määrässä probioottien käytön jälkeen44.

Tulehduksellinen suolistotauti (IBD)

Suolen seinämän reaktioita kommensaalisiin eli ”pöytävierasbakteereihin” säätelevät yleensä monimutkaiset palautemekanismit. Kroonisen tulehduksen aikana immuunisignaalien säätely kuitenkin häiriintyy45. Lactobacillus salivarius -kannan on osoitettu vahvistavan epiteeliestettä, lisäävän IgA:n46 sekä säätelyyn osallistuvan Il -10:n määrää sekä vähentävän tulehdussytokiinien määrää limakalvolla47. Lactobacillus- ja bifido-bakteerien yhdistelmän on osoitettu parantavan biokemiallisia indikaattoreita, jotka kuvaavat sairauden aktiivisuutta IBD-potilailla.

Turistiripuli

Tulokset 34 sokkoutetusta, satunnaistetusta, lumekontrolloidusta tutkimuksesta osoittivat, että Lactobacillus acidophilus vähensi akuutin turistiripulin riskiä48.

Emättimen hiivatulehdus ja virtsatieinfektio

L. acidophilus suun kautta otettuna vähensi merkittävästi vaginoosin oireita kaikilla 30 potilaalla 7 päivää kestäneen käytön jälkeen49. Probioottia sisältävien emätinpuikkojen on osoitettu vähentävän bakteerivaginoosin uusiutumista 11 kuukautta ensimmäisestä hoidosta, mikä tarjoaa mahdollisen liitännäishoitovaihtoehdon suun kautta käytettäville probiooteille50.

Tutkimus: LAB4 ärtyvän paksusuolen oireyhtymän (IBS) hoidossa51

Tutkimuksessa 52 IBS-potilasta jaettiin kahteen ryhmään. Yhden ryhmän potilaat saivat LAB4-valmistetta päivittäin 8 viikon ajan. Toisen ryhmän potilaat saivat lumevalmistetta. IBS-oireet arvioitiin kahden viikon välein tutkimuksen aikana sekä 10 viikon jälkeen. LAB4 vähensi merkittävästi IBS-oireiden kokonaismäärää lumevalmisteeseen verrattuna.

ruoansulatus.fi-ibs-oireiden-kokonaismaara-valmis-web

Ylipaino

Suoliston bakteerikannan, elimistön energiatuotannon, tulehdustilojen ja ylipainoon liittyvien häiriöiden välinen yhteys on viime aikoina saanut yhä enemmän huomiota52. Useissa lyhytkestoisissa, satunnaistetuissa tutkimuksissa on osoitettu pre- ja probioottien hyödyt insuliiniherkkyyden, tulehdusmerkkiaineiden, aterian jälkeisen insuliinin vapautumisen ja glukoositoleranssin kannalta. Lactobacillus- ja bifidobakteereja sisältävien tuotteiden käyttö raskauden ja imetyksen aikana yhdessä ravitsemusneuvonnan kanssa pienensi merkittävästi vyötärönympärystä lumevalmisteeseen verrattuna 256 naista käsittäneessä tutkimuskohortissa53.

Detoksifikaatio

Probioottien usein unohdettu tehtävä on niiden osallistuminen sappinesteen ja muiden potentiaalisesti toksisten yhdisteiden hajottamiseen ruuansulatuskanavassa54. Kumar (2012) kuvaa kattavassa katsauksessaan probioottien terapeuttista potentiaalia sydän- ja verisuonitautien sekä hyperkolesterolemian hoidossa55. Arvellaan, että sappihappojen dekonjugaatio liittyy osana näihin toimintoihin. Kun sappihapot on dekonjugoitu, ne ovat vähemmän liukoisia ja imeytyvät suolessa sekä erittyvät ulosteen mukana. Elimistön homeostaattinen vaste saa aikaan sen, että kolesterolia käytetään uusien sappihappojen syntetisointiin, mikä puolestaan alentaa kokonaiskolesterolin määrää56.

Mikroflooran kehittyminen ja allergia

Suolen mikroflooran kehittymisen varhaisvaiheilla on erittäin suuri merkitys immuniteetin kannalta. Normaalin suolistoflooran muodostuminen syntymän jälkeen ohjaa neonataalivaiheessa humoraalisen, soluvälitteisen ja immuunipuolustusjärjestelmän kehitystä, joten se on ihmisen immuunijärjestelmän normaalin kehityksen kannalta välttämätöntä. Mikroflooran ansiosta elimistö pystyy reagoimaan oikealla tavalla ravinnon ja ympäristön sisältämiin antigeeneihin. Samalla varmistuu elimistön oman normaaliflooran sieto. Mikrofloora huolehtii myös siitä, että immuunijärjestelmä reagoi nopeasti potentiaalisesti haitallisten antigeenien uhkaan.

Vauvan suoliston kolonisaatio saa alkunsa synnytyksen käynnistyessä kun sikiökalvot repeävät sekä vauvan joutuessa kosketuksiin äidin elimistön bakteeriflooran kanssa. Vastasyntyneen käsittelyn ja syötön myötä lapsen oma mikrofloora vakiintuu 48 tunnin kuluessa.

Sektio ja äidinmaidon vastikkeen käyttö voivat vaarantaa tämän prosessin ja vaikuttaa lapsen mikroflooraan pitkällä aikavälillä, mikä lisää allergian riskiä57. Taustalla oleva mekanismi näyttäisi olevan, että suoliston floora stimuloi toleranssia potentiaalisia antigeenejä kohtaan ”sivustakatsojan supressiona” kuvatun prosessin avulla. Jos suoliston floora ei ole tasapainossa, ympäristön antigeenit prosessoidaan vasta-ainereitin kautta, mikä johtaa T-soluvasteen TH2-vastetta suosivaan epätasapainoon. Tuloksena on, että yksilö herkistyy antigeenille.

Useat tutkimukset ovat vuosien varrella antaneet viitteitä siitä, että probioottivalmisteiden käyttö saattaa vähentää atooppista ihottumaa. Tämä vahvistui lopulta hiljattain toteutetussa Swansea Baby -tutkimuksessa. Kyseessä oli erittäin hyvin suunniteltu, laaja ja perusteellinen tutkimus.

The Swansea Baby Study58

Laaja, hyvin suunniteltu pitkittäistutkimus vahvistaa, että tietyt varhaislapsuudessa annetut probiootit voivat ehkäistä allergiaa lapsilla ja näin ollen mahdollisesti vähentää allergian ilmaantuvuutta koko elämän aikana.

Tutkimuksessa oli mukana 454 äiti-lapsiparia. Puolet äideistä nautti päivittäin 10 miljardia LAB4B -probioottia viimeisen raskauskolmanneksen aikana, ja he antoivat sitten samaa probioottia vastasyntyneilleen joka päivä 6 kuukauden ajan syntymän jälkeen.

Todennäköisyys saada allergista ihottumaa oli 57 prosenttia pienempi LAB4B -ryhmän vauvoilla lumevalmistetta saaneisiin verrattuna. Myös todennäköisyys allergisen reaktion kehittymiseen yleisille allergeeneille (esim. siitepöly, lehmänmaito, kananmuna ja pölypunkki) oli LAB4B -ryhmän vauvoilla 44 prosenttia pienempi.

Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, professori Steven Allen tiivisti tutkimuksen keskeisen viestin seuraavasti: ”Raskaana oleville naisille ja 0–6 kk:n ikäisille vauvoille annettuna Lactobacillus- ja bifidobakteerit ehkäisivät atooppista herkistymistä ja atooppista ihottumaa.”

Tutkimus vahvistaa jo ennestään merkittävää tutkimustietoa, jonka mukaan oikeat probioottikannat ja -annokset voivat ehkäistä allergiaa ja atooppista ihottumaa, kuten hiljattain toteutetussa alan tutkimusten meta-analyysissa todettiin59. Vaikka meta-analyysin probioottien käyttöä koskevat päätelmät olivat myönteisiä, keskeisen tärkeää näytti olevan se, että niitä käytettiin keskeytyksettä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Muita keskeisiä tekijöitä olivat annos ja probioottikanta, sillä jotkin katsauksessa käsitellyt yhdistelmät eivät johtaneet myönteisiin tuloksiin.

 

ruoansulatus.fi-atooppinen-ihottuma-ja-herkistyminen-valmis-web

Katso viitteet tästä